Maria Peuran työpäiväkirjasta syntynyt Antaumuksella keskeneräinen osui ensimmäistä kertaa silmiini jossakin lehtijutussa ja siltä seisomalta laitoin kirjan tilaukseen kirjastosta. Kirjoittamisesta haaveilevana olen aina uteliaana lukenut kirjailijan arjesta ja työstä kertovia kirjoja -miten joku sen tekee, että syntyy tarina, henkilöhahmot, kohtaukset, sanat ja lauseet.
Antaumuksella keskeneräinen osuu ja uppoaa. Ahmin kirjan yhden viikonlopun aikana ja tunsin, että Peura on osannut pukea sanoiksi monia ajatuksia, joita itse olen pitkään miettinyt. Hän pohdiskelee tarkkaan sitä, miten kirjailija ammentaa tarinoihin omasta elämästä, tunnetiloista ja kaikesta koetusta. Oli mielenkiintoista lukea, kuinka fiktio syntyy faktoista, siitä mitä itselle tai jollekin on tapahtunut. Miten henkilöhahmot saavat taustansa ja tarinansa jonkun elämästä elämästä. On myös kiinnostavaa lukea kirjailijan työtavoista -miten aikatauluttaa työpäivä ja mitkä asiat vaikuttavat työskentelyyn. Mielessäni aloin heti miettiä, miten itse tahtoisin kirjailijana työskennellä ja miten yhdistäisin arjen pyörittämisen kirjailijan työhön.
Parasta kirjassa oli mielestäni pohdinta siitä, mitä lukeminen ja kirjoittaminen on ja mikä estää ihmistä kirjoittamasta. Peura käy läpi omaa elämäänsä niin kirjalliselta kuin arkiseltakin kannalta, hän kertoo lapsuudenperheestään, syömishäiriöstään, koulunkäynnistä ja elämästään yksinhuoltavana opiskelijana. Hän pohtii paljon häpeää ja sen kohtaamista ja itsesensuuria joka on esteenä kirjoittamiselle.
Kirja on tyyliltään päiväkirja, jossa kulkee koko ajan mukana Peuran romaanin "Vedenaliset" kirjoittaminen. Minusta Peura onnistuu todella mielenkiintoisella tavalla kuvaamaan sitä prosessia, jolla kirja syntyy sekä kirjailijan sisäistä maailmaa. Samalla heti kiinnostuin hänen tuotannostaan ja lisäsin ainakin Vedenaliset luettavien listalle. Antaumuksella keskeneräinen on varmasti suosittelun arvoinen kirja kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille, paljon lukeville tai jo enemmän kirjoittaneille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti